Ihanaa Juhannusta kaikille teille, jotka saatte viettaa sita Suomen suvessa! Tiedoksenne, etta antaisin aika paljon rahaa, jos paasisin liittymaan seuraanne juuri nyt. Taalla on kylla ihan taydelliset kelit juuri nyt, mutta ei paljon lohduta, kun koko viikonloppu menee toissa. Eika paljon lohduta sekaan, etta noin 15 minuuttia sitten tyovuoroni alkoi silla, etta eras molemmat vanhempansa juuri menettanyt keski-ikainen mies sanoi, etta kayttaydyin erittain loukkaavasti ja epaammattimaisesti hanta kohtaan, kun aloitin hanen asiansa hoitamista toteamalla, etta hotelli on taysi tanaan. Tosiaan siis astuin ovesta sisaan kaksi sekuntia aikaisemmin tuntematta kyseisen herran tilannetta ollenkaan. Ihana alku paivalle. Onneksi esimies seisoi vieressa ja otti tilanteen haltuun, ja kun vieras kaveli pois tiskilta, sanoi etta ala ota henkilokohtaisesti, ei ole sun syy, naita kyseisia vieraita on hyvin vaikea miellyttaa. Tekis mieli kirjoittaa heille joku kirje, jossa selvittaisin, etta oon hei kotosin tuolta Pohjolasta, ollut taalla viisi viikkoa, en osaa viela small talkia ja puhun vierasta kielta 24/7, en valtsisti osaa aina ilmaista itseani yhta hienovaraisesti kuin natiivit.

Muuten toissa sujuu ihan hyvin. Alan pitaa tasta How are you? -kulttuurista ja tottua siihen, etta tuntemattomiakin moikataan. En vielakaan hallitse sita pienta puhetta taysin, mutta olen ehdottomasti parempi. Edelleen on kuitenkin koti-ikava. Etenkin nyt juhannuksena. Ma kaipaan aivan alyttomasti jalkakaytavia ja julkista liikennetta - sita, ettei joka saatanan paikkaan tarvii menna autolla. Sita, etta on olemassa lahikauppoja, joihin voi kavella! Sita, etta kotiovelta voi suoraan lahtea lenkille. Kaipaan jarvia ja saunaa ja koivuja. Kaipaan valoisia iltoja ja oita. Ja ruokaa. Tuoretta, raikasta, puhdasta, salmonellavapaata ruokaa. Vihanneksia, uusia perunoita, sita mun feikkifetaa, suklaata, mansikoita, oikeeta juustoa (Marke tietaa), jugurttia, kermaviilidippia. Huoh. Viela reilu kuukausi toita, sitten se pari viikkoa lomailua ja toivottavasti matkustelua, ja sitten. Sitten paastaan kotiin taalta.

Sain miehelta yllatyslahjaksi kasvohoidon tossa pari paivaa sitten. Oli ihan kunnon day spa ja tunnelmamusiikkia ja niita kuuluisia kuumia pyyhkeita naamalla ja vaikka sun mita maskia ja hierontaa. En oo oikeestaan koskaan ymmartanyt kasvohoitoja, ei niista oo oikein mitaan iloa tai hyotya. Parasta siina on se, etta saa vaan lojua samalla, kun ammattilainen hellii ihoa, mutta jalkeenpain iholla on yleensa enemman ongelmia kuin aikaisemmin. Mulla kun on "taydellinen enkelin iho", kuten Joe asian ilmaisee. Vaan nyt on sitten kaikennakosta nappya ja outoutta havaittavissa, kiitos tuon kasvohoidon. Ja alyttominta koko tapauksessa oli se, etta kun menin maksamaan (miehen kortilla tietysti), myyja ilmoitti hinnan ja kysyi sitten, etta haluanko lisata siihen jotain. Olin ihan hoo moilasena siina, etta hah, mita lisaa miks? "No niinku tippia tai muuta?" Anteeks vaan, mutta mulla menee taa tippikulttuuri todella yli hilseen. Minka helkkarin takia kosmetologejakin taytyy tipata? Ma en ymmarra. Siina sitten lisasin 10 taalaa lisaa kortille ja poistuin hiljaa ja vahintaankin hamillani.

Ja kun nyt kerran valitetaan, niin valitetaan kunnolla. Mua raivostuttaa naa paikalliset suihkut! Ei minkaanlaista painetta, ei sitten mitaan. Kylla sielta jotain vetta liruu mutta niin pienella paineella, etta kestaa tunteja saada tukka pestya. Hotelleissa on yleensa paremmat suihkut, mutta ainakin noi meidan kotisuihkut on aivan surkeita. Ja vedessa on niin paljon kemikaaleja, etta hiusvari haalenee silmissa.

Tai siis, onhan taalla ihan kivaa. Joskus.